Struktuurit - työrauhaa ja motivaatiota oppitunneille

syyskuuta 05, 2018

Struktuurit luovat selkeyttä oppitunneille

Nykyään oikeastaan jokaisessa luokassa on oppilaita, jotka tarvitsevat struktuuria opetukseen eli yksinkertaisesti selkiytetään tuntia eri tavoin niin ajan, tilan, istumapaikan, toiminnan kuin vuorovaikutuksenkin suhteen. Itseasiassa struktuureista on hyötyä myös lahjakkaille. On myös kokonaisia luokkia, jotka tarvitsevat struktuuria työrauhan tueksi. Tunnit, joilla on helppo olla, on järjestelmällisesti suunniteltu. Hyvin suunnitelluilla oppitunneilla on jokaisen helppo oppia ja helpompi keskittyä, koska oppituntien selkeät struktuurit tukevat myös oppilaiden omaa toiminnanohjausta, jotka tarvitsevat tukea tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen tarvitsevat sitä kaikilla oppitunneilla, osa myös välitunneilla ja ruokatunneilla. Riippuen tietenkin oppilaasta ja iästäkin.

Miten oppilas, jonka on vaikea keskittyä ja hänellä on esimerkiksi vaikeutta vielä matematiikassa tuetaan kouluissa? Auttaako se, että erityisopettajalla on koulussa vain aikaa opettaa matematiikkaa kirjasta eteenpäin? Miten käy muiden oppituntien ja oppimisen, kasvavatko ja moninkertaistuvatko ongelmat niissä ilman tukea? Todennäköisesti kasvavat. Kaiken kaikkiaan struktuurit luovat oppilaalle turvaa, kun on johdonmukaisuutta, rutiineja ja yhteisesti sovittuja sääntöjä. Niillä pystytään myös ohjailemaan luokan jatkuvaa ryhmäytymistä mm istumapaikoilla, rýhmien ja parien muodostamisilla, jos tarvetta syntyy.

Mietitäänpä oppilasta Vili. Voisiko itseasiassa Vilillä itsetunto parantua, motivaatio kasvaa ja oppiminenkin helpottua strukturoiduilla tunneilla, joissa kaikissa pienin keinoin tuki rakennettu sisään? Tuki olisi kokonaisvaltaista. Täytyy muistaa, että struktuurien monet mahdollisuudet sekä eriyttäminen menevät usein vähän päällekkäin ja ristiin.

Kuka auttaa ”Viliä”, jonka on vaikea keskittyä?

Ote kirjasta "Laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa".

Strukturoinnin tehtävänä on antaa jokaisen oppilaan oppimiselle mahdollisuus. Meillä erityisopettajilla on koulutus tukea oppimisen ja koulunkäynnin pulmissa olevia oppilaita ja yksi niistä pulmista on juuri keskittymisen vaikeus. Vilin on vaikea keskittyä tunnilla, hän huutelee eikä saa kuuntelemalla ohjeita irti. Alkuun pääseminen takkuaa lähes joka tunnin alussa ja vauhtia riittää. Miten me aikuiset voimme auttaa Viliä? Vilihän ei tätä tahallaan tee. Vili tarvitsee tuntia selkiyttävät struktuurit, positiivista palautetta ja muuta oman toiminnan ohjauksellista tukea ihan jokaiseen oppiaineeseen. Kun erityisopettajina annamme luokanopettajille ja aineenopettajille lisää keinoja ja autamme strukturoimaan luokkia, saamme tilanteita rauhoittumaan. Se vaan tarkoittaa kaikkien aikuisten johdonmukaista, ennakoitavaa toimintaa sekä yhteisiä sääntöjä koulussa, joita kaikki noudattavat. Meidän erityisopettajien tehtävä on ajaa oppilaiden etua hankalissakin tilanteissa, kuunnella oppilasta ja myös opettajaa ja tehdä siitä sopiva paketti oppilaan tueksi. Mikäli nämä eivät toimi on olemassa mm NMI:n työrauha- ja cico-mallia sekä erilaisia coaching-malleja. Yksi löytyy kirjastani yksilöllisempään toiminnanohjauksen tukeen yksinkertaisimmillaan.

Struktuureja Vilille

Usein opettajina ajattelemme, että oppilaat ymmärtävät sen, mitä opettaja on ajatellutkin heidän ymmärtävän. Mutta ovatko oppilaat ymmärtäneet tehtävänantoa tai opetettavaa asiaa, jos tunnilla on edelleen levotonta tai oppilaat vaipuvat omiin ajatuksiinsa ja näyttävät olevan passiivisia oppimisessaan? Eivät ole. Emme voi tuudittautua siihen, että he nyt vaan ovat levottomia, vaan meidän tulee yhdessä tehdä asialle jotakin. Oppilaiden ”Ope, mitä pitää tehdä?”-kysymykset vähenevät, kun muun muassa struktuurit auttavat oppilaita tehtävien ohjeistuksessa, opiskeluprosessissa ja tehtävien arvioinnissa.

Struktuurit ovat yksilöllisiä ja luokkakohtaisia. Kaikessa eivät toimi kaikki ja ovat myös opettajakohtaisia. Tärkeää on ELA:n työssä tuntea nykyaikana kaikki oppilaat ja myös opettajantuntemus ovat arvossa arvaamattomassa tehdessämme tukimuotoja kokonaisia luokkia ajatellen. Struktuureja on hyvä välillä ajaa sisään myös samanaikaisopetuksen keinoin, kunnes opettajat pystyvät viemään niitä itsekseen tuntien sisällä.

Lyhyt ote stuktuurilistasta kirjastani "Laaja-alaisen erityisopetuksen käsikirja"

Lisää vinkkejä löytyy eriyttämis – ja strukturointilistoista molemmista kirjoistani. Jopa oppiaineisiin voi tehdä oman toiminnan ohjauksen tukea oppitunneille, jotka hyödyttävät kaikkia oppilaita, jopa lahjakkaita. Kirjassani malli matematiikkaan "Apua ope" ja matematiikan toiminnan ohjaus. Hyvin yksinkertainen struktuurimalli, jonka turvin opettaja alkoi pärjätä yksin oppilaiden kanssa ja oppilaat tulivat omatoimisemmiksi.

Ja se tärkein! KEHU KANTAA JA TULEE AINA MONINKERTAISENA TAKAISIN. <3 Mitä enemmän meteliä ja möykettä, sitä enemmän positiivista palautetta. Tämä tuntuu vaikuttavan hyvin.

Oppilasta ei saa jättää yksin. Välillä joudumme erityisopettajina myös lisäämään muiden ymmärrystä oppilasta kohtaan. Kyllä se vaan niin on, että positiivisen, rakentavan palautteen voima on huomattavasti tehokkaampi kuin negatiivinen, välinpitämätön aikuinen kommentteineen. Miettikääpä itse tilannetta, että saat työpaikalla kollegoilta ja esimieheltä vain negatiivista, väheksyvää palautetta? Vertaa sitä hymyyn ja kiitokseen, iloiseen nauruun ja yhteistyöhön. Kummassa itse voit paremmin? Ketään ei saa jättää yksin. Parhaimmillaan olen huomannut, että struktuurit tukevat myös opettajan työssäjaksamista, kun siitä tulee opettajan arkea ja rutiinia opetuksessa.

TUETAAN OPPILAITA YHTEISTYÖSSÄ KOKONAISVALTAISESTI JA VIEDÄÄN ME LAAJA-ALAISET KAIKILLE OPETTAJILLE TUKEA MYÖS KONSULTOIDEN, JOTTA OPPILAAT SAISIVAT MAHDOLLISIMMAN OIKEANLAISTA TUKEA, OIKEAAN AIKAAN. J

Struktuuritkin ovat välittämistä ja huolehtimista!

Työniloa kaikille!

Kirjojani saa ale-hintaan seuraavista osoitteista:

Laaja-alaisen erityisopetuksen käsikirja https://www.ps-kustannus.fi/6911 ,