Ratkaisukeskeisyys erityisopettajan työtapana

Ratkaisukeskeisyys koulun toimintakulttuurissa

Peleissäkin haetaan ratkaisua. :) 

Ollessani virkavapaalla laaja-alaisen erityisopettajan työstä yläkoulusta lukioissa ja sosiaali – ja terveysalanopistossa, näin nuorten ongelman. Heillä ei ollut työkaluja oppimiseen, keskittymiseen tai muihin oman toiminnan ohjauksen taitoihin. Näinä vuosina ennenkuin aloin kehitellä omaa, uutta ja entistä monipuolisempaa tapaani työskennellä laaja-alaisena erityisopettajana mielessäni liikkui paljon kysymyksiä. Tiesivätkö he vahvuutensa? Miksi oppilas käyttäytyi kuten käyttäytyi tai miksi oppilas ei oppinut?  Tiesivät hyvin harvoissa tapauksissa. Miksi niin monet surivat jälkikäteen kertoessaan esim lukihaastattelussa tai tukitoimia toisella asteella tehdessä esim aina matikassa erityisopettajalle joutumista, vaikka aina mainitsivat pitäneensä erityisopettajasta, mutta lopussa mainitsivat aina olleen niitä luokan heikkoja ja huonoja?  Miten tuen antaminen ja keinot eri tilanteisiin näissä tapauksissa viedään luokan – tai aineenopettajien käyttöön? Voiko tuki olla täysin kohdistettua ja oikeanlaista, mikäli ei ole selvitetty mikä on taustalla? Onko se jokin kielellinen kuten lukivaikeus, onko kyseessä ADHD vai pelkästään heikot oppimisstrategiat? Vai ovatko kielelliset vaikeudet, tarkkaavaisuus ja muut toiminnan ohjauksen probleemat  päällekkäistyneet? Kuka nämä selvittää ja hakee oikeanlaista ratkaisua oppilaan tueksi ja parhaaksi? Miten oppilaan etu, motivaatio ja itsetunto? 

Mielestäni yleisopetuksessa ja ratkaisukeskeisessä koulukulttuurissa  laaja-alainen erityisopettaja yhteistyössä muiden opettajien kanssa pystyy tukemaan oppilaita paljonkin monipuolisilla menetelmillä ja keinoilla. Lisäksi joissakin tapauksissa muiden ammattilaisten kanssa yhteistyössä, mutta pedagogisen hyvinvoinnin osaaminen löytyy parhaiten opettajilta/ erityisopettajilta, joilla on myös tietty kokonaisuus tiedossa eli oppilaan, koko luokan ja opettajan tuntemus. Tukea vahvistavat yhteistyö vanhempien ja myös kuten mainitsin joissakin tapauksissa keskustelut oppilasta tukevan muun tahon kanssa. Laaja-alaisilla erityisopettajilla on valtava määrä erityispedagogista osaamista aina oppimisen haasteista tarkkaavaisuuden pulmiin. Kun sen osaamisen valjastaa ratkaisuja hakiessa koko koulun käyttöön monipuolisilla työtavoilla ja joustavalla mallilla tilanteessa kuin tilanteessa, tuki leviää kaikkien käyttöön tahtomattaankin.  Miten paljon tällä olisikin merkitystä myös ennaltaehkäisyn näkökulmasta?

Toiminnanohjausta kielten tueksi. Muististrategioita vahvuuksien kautta. Penkkarit takana. ;) 

”Yhteistyössä ratkaisuihin”

Tavoitteiden portaat keskustelun tukena. Oppilas haluaa nostaa numeroita. ELA:n apu tässä tapauksessa muististrategiat ja aikataulutukset.

Kun huomataan tarve muutokselle ja haetaan uutta ratkaisua, on tärkeä ottaa oppilas mukaan luomaan tavoitteita ja tekemään tukitoimia.  Yleensä tehdään yhdessä lukituki, tuki keskittymiseen tai muuhun toiminnan ohjauksen pulmaan jne oppitunneille, koetilanteisiin ja oppilaan oma osuus ja vastuu tekemisestä mietitään myös . Esimerkiksi yksinkertaisuudessaan pienimmässä mittakaavassa voi tehdä tavoitteiden portaat, missä katsotaan sen hetkinen tilanne ja lähdetään suuntaamaan oppimista eteenpäin. Ratkaisukeskeisessä toimintakulttuurissa paras palkinto erityisopettajalle on se, kun oppilas tulee luokse ja sanoo: "Milloin nähdään, koska mun on edelleen vaikea keskittyä?" Aina, siis aina katsotaan tulevaisuuteen eikä jäädä vellomaan ongelmaan. Jos opettaja tulee puhumaan minulle oppilaasta tai luokasta, hän kertoo huolen, johon alamme yhdessä miettiä ratkaisua. Jos sitä ei löydy heti, menen mahdollisesti luokkaan seuraamaan oppilasta/koko luokkaa  hakien omalta kohdaltani ratkaisua, jota ajaa eteenpäin tai sanon, että saanko miettiä vielä yön yli. Lisäksi aina keskustelen oppilaiden ja useimmiten tietyissä tapauksissa myös vanhempien kanssa. Ongelmissa vellominen on pahinta ja vie tilannetta entisestään huonommaksi. Uskallus kokeilla uutta ja lähteä yhteistyöhön mukaan on tärkeää. Myöskään suunnitelmallisuutta ei tule unohtaa. Onneksi on myös pedagogiset asiakirjat, jotka tukevat itsessään opettajan työn suunnitelmallisuutta, vaikka niitä välillä kritisoidaankin. Kun hallitsee pedagogisen kirjoittamisen, ovat asiakirjat mieletön tuki opettajan tekemälle työlle. Oikein tekemällä ja  konkreettisia asioita sinne laittamalla, ne ovat aivan mieletön työkalu opettajalla ja hyvä itsetunnon ja motivaation tuki oppilaalle. Näissäkin opettajat tarvitsevat vahvaa erityisopettajan tukea. Yhteistyötä tarvitaan varsinkin tuen suunnittelussa. Itseasiassa kirjani nimeksi olin itse aluksi ajatellut ”Yhteistyössä ratkaisuihin”, mutta siitä tuli ”Laaja-alainen erityisopettaja yläkoulussa”.

Mitä jos ei toimi, miten edetä ja mitä se vaatii?

Jos jokin ratkaisu ei toimi, kokeillaan uutta keinoa, opetusmenetelmää jne. Tärkeää on edetä pienin askelin ja olla uskallusta tehdä asioita toisin. Opettajallahan ne ovat mm oman oppimisympäristön muokkaaminen, erilaisten opetusmenetelmien käyttö rohkeasti eri tilanteissa ja luokissa, toiminnallisuus ja se yhteistyö tässäkin.

Ratkaisukeskeinen malli tarvitsee tuekseen paljon ennaltaehkäisyä koulussa   ja yhteistyötä kaikkien kesken oppilaiden, vanhempien, opettajien sekä muiden oppilaiden kanssa työskentelevien kanssa. Lisäksi monipuoliset työtavat (yksilö, - ryhmä- ja samanaikaisopetus) ratkaisuja hakiessa ovat tärkeitä ja laaja-alaisen erityisopettajan jatkuva konsultointi. Jos ratkaisua haetaan oppilaalle tai kokonaiselle luokalle onko riittävää se, että erityisopettaja on se ainut tukikeino tai vaihtoehto luokkaan tai se, että oppilas erotetaan ryhmästään kokeilematta mitään muita keinoja – ja tapoja opettaa kuten strukturointeja, eriyttämisiä, lukitukia yms  Monipuoliset työtavat ja yhteistyö ovat arvossa arvaamattomassa tukiessamme oppilaiden ja luokkien hyvinvointia. Kannattaa myös miettiä onko aina tarve erityisopettajan suoralle tuelle kuinka pitkä x h:a - x vko:a- x kk:tta? Joustavuus tukee kaikkia oppilaita ja antaa liikkumavaraa paljonkin koulussa oppilaiden ja luokkien tukemisessa.. 

Mitä ratkaisukeskeinen ote ELA:n työn kautta tuo kouluun?

Kun koulussa toimitaan ratkaisuja etsien, eikä ongelmia hakien, lisääntyy hiljalleen kaikkien ymmärrys erilaisuudesta. Se vie kaikkien ajattelutapaa myönteisempään suuntaan ajatellen luokkien ja yksittäisten oppilaiden haastavia ja  vaikeitakin tilanteita. Aina tulee hankalia tilanteita luokissa, varsinkin kun tuki ei ole täysin toiminnassa eikä ole vielä löytynyt oikeaa ratkaisua. Näissä tilanteissa täytyy laaja-alaisen erityisopettajan jaksaa valaa myönteistä ajattelumallia muuhun opettajakuntaan ja uskallusta ehdottaa uusia tapoja sekä keinoja toimia. Oppilaiden kannustaminen ja positiivinen palaute luo pohjan aivan kaikelle. Pienelläkin jutulla voi olla suuri merkitys oppilaalle.

 Kirjassani "Laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa" lisää ratkaisukeskeisyydestä, ennaltaehkäisystä, erityisopettajan työtavoista, yhteistyöstä ja tuesta eri muotoineen myös konsultoiden.

Kirjaa saa VIP-hintaan 33 euroa + postituskulut linkistä https://www.ps-kustannus.fi/tuotteet/691161947

Sekä 33 euroa ilman postituskuluja mese-viestillä laittamalla osoitteen, johon kirja lähetetään. 

Kirja soveltuu alakoulusta toiselle asteelle sekä muille kiinnostuneille.