Eriyttämisen monet mahdollisuudet ja yhteistyö

Eriyttämisen monet mahdollisuudet

“Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus.”

Miksi eriytetään?

Miksi haluamme, että jokainen oppilas olisi timantti? Miten voimme tukea oppilasta, luokkaa  ja auttaa oppilaita pienillä keinoilla? Eriyttämisellä pystymme tukemaan oppilaan motivaatiota, itsetuntoa ja oppimista. Avainasemassa eriyttämisen onnistumisessa ovat yhteistyö, oppilaantuntemus sekä suunnitelmallisuus. Eriyttäminen on hyvä keino yrittää ehkäistä vaikeuksia niin, ettei ongelmia pääsisi edes syntymään. sen hyötyjä ovat mm oppimisvaikeuksien ehkäisy, oppimistulosten parantuminen, kouluviihtyvyyden lisääminen ja oppilaiden yksilöllisyyden parempi huomioiminen. Lisäksi oppilaiden onnistumisen kokemusten tuominen oppimiseen lisää oppimisen mielekkyyttä ja on tukena myös työrauhan parantumisessa niissä tapauksissa, kun oppilas saakin eteensä omaa taitotasoaan vastaavaa tekemistä.

Välillä on hyvä myös muistaa eriyttämisen taustatekijöitä ja tarpeita kuten esimerkiksi lukivaikeus, hahmottamisen vaikeudet, sanavaraston suppeus, muisti, luetun ymmärtämisen vaikeus, hitaus/nopeus, tarkkavaisuus ja toiminnan ohjaus tai oppilas ei hallitse kokonaisuuksia. Koskaan ei pidä myöskään unohtaa lahjakkaita ja heidän eriyttämistään. Heillä on jo taito tehdä melkoisen itseohjautuvasti, joten materiaalia ja keinoja kyllä löytyy, kun niitä vain heille antaa.

On tärkeää, että opettaja tuntee oppilaan – ja opetusryhmänsä tavat toimia ja oppia.  Lisäksi opettajalla itsellään on jo taito seurata ja arvioida oppimista, jonka pohjalta pystyy eriyttämistä toteuttamaan.

Mitä eriyttäminen ei ole?

Eriyttäminen ei tarkoita piilotasoryhmiä, eikä se ole aina vakiona pysyvä menetelmä, vaan se muotoutuu oppilaiden ja oppilasryhmien mukaan sopivaksi. Tämä ei silti tarkoita, että jokaiselle oppilaalle räätälöitäisiin oma suunnitelma. Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista, että jokaista oppilasta eriytettäisiin yksin, vaan suunnitelma luodaan niin hyväksi, että siitä parhaassa tapauksessa hyötyvät kaikki oppilaat.

Mistä tiedän, mitä ja miten eriyttää?

Luokissa tuettavilla oppilailla on pedagogisia asiakirjoja, joihin on jo aiemmilla luokka-asteilla laitettu tarkkaan eriyttämisen keinot joista saa vinkkejä. Tai ainakin niin pitäisi olla. Ei riitä, että sinne kirjataan vain sanat ”eriyttäminen tarpeen mukaan”. Mitä se kertoo sinulle opettajana? Ei mitään. Eriyttämisenhän kuuluu olla suunnitelmallista. Asiakirjoihin tulee merkitä tarkkaan mitä ja miten pitkään eriytetään, millä tavalla unohtamatta arvioinnin eriyttämistä. Nivelvaiheissa saa hyvää tietoa oppilaiden eriyttämisistä sekä erilaisista lausunnoista ja palavereista. Jos nivelvaihetiedot ovat lähettävästä koulusta niukat, ei tarvitse vilkaista kuin arvosanoja, saa jotakin osviittaa tai ainakin sitä kannattaako seurailla eriyttämisen mahdollista tarvetta. Tiedonsiirto on todella tärkeää tehdä tarkasti ja suunnitelmallisesti. Pelkkä palaveri palaverin vuosi ei ole järkevää, vaan todella miettiä mitä halutaan tietää. Kirjassani ”Laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa” on mm tarkat listat  siitä, mitä asioita on tärkeää huomioida nivelsiirroissa  onnistuneen tuen rakentamisen pohjaksi,. jotta saa välitettyä ja suunniteltua opettajien kanssa mm eriyttämisen keinoja.

Meillä erityisopettajilla on tärkeä rooli konsultoida ja tukea aineen – ja luokanopettajia oppilaiden ja luokkien eriyttämiskeinoissa erilaisissa tilanteissa. On siis tärkeää lisätä takataskuunsa jatkuvasti uusia juttuja. Itse teen niitä listaamalla kokoajan uutta, joita saan konsultoinneissa, keskustelemalla muiden ELA:jen kanssa, lukemalla facebookin ryhmiä jne. Opettajille itselleen oppilaiden tuotokset, koetulokset ja tehtävät yms tuntityöskentelyssä tehdyt asiat antavat hyvää osviittaa eriyttämiselle ja niitä meille näyttämällä tulee usein hyviä ahaa-elämyksiä. Lisäksi lukitestaukset, matematiikan kartoitukset, sosiogrammit jne haastatteluineen antavat hyviä ideoita eriyttämiseen meistä jokaiselle. Erityisen tärkeässä asemassa on kuulla itse oppilasta ja ryhmiä. Onko joku todella vaikeaa, jos oppilas/luokka häiriköi, ei viihdy tunnilla tai vetäytyy yhä enemmän itseensä tai luokka on passiivinen? Olisiko syytä muuttaa jotain?

Toinen tapa ajatella eriyttämistä

Itse olen mieltynyt eriyttämisessä Iines Palmun kirjaani tuomaan eriyttämisen malliin Core to top learning -lähestymistapa oppimisen kerrostamiseen koko luokalle (Palmu 2011; 2017). Kyseessä on kolmiomalli, jossa ei eriytetäkään ylös – ja alaspäin vaan kaikkea ylöspäin kolmiona. Suosittelen tutustumaan. Moni opettaja on sanonut minulle tästä, että malli vie eriyttämisen taakkaa hartioilta pois, kun ei tarvitse eriyttää kuin yhteen suuntaan. Löytyy kirjastani sivulta 131.  

Joitakin esimerkkejä eriyttämislistoista ja konkreettisista käytännön keinoista kirjastani

Sisältöjen eriyttäminen

 • Opittavan määrää vähennetään. Laatu on tärkeää, ei opittavan asian määrä.

 • Tehtäviä selkiytetään ja vaikeita käsitteitä avataan suullisesti.

 • Tehtäviä pilkotaan pieniin osiin.

Ei unohdeta haasteita lahjakkaille.

Oppimateriaalien eriyttäminen

• Hyödynnetään eriyttäviä materiaaleja ja erilaisia oppimisympäristöjä, kuten eri oppikirjoja, monisteita, verkkomateriaaleja, videoita ja tablettityöskentelyä.

• Eriytetään yksittäisiä tehtäviä niin että osa oppilaista voi tehdä laajemmin ja osa suppeammin.

Aineen- tai luokanopettajan antama tukiopetus ja niiden eri mallit.

Opetusmenetelmillä eriyttäminen

• Hyödynnetään samanaikaisopetusta ja yhteisopettajuutta.

• Oppilaat opettavat toisilleen.

• Kehitetään erilaisia oppimispolkuja.

Lisäksi

 • Hyödynnetään joustavia opetusjärjestelyjä.

• Opettaja suhtautuu välittävästi ja myönteisesti kaikkiin oppilaisiin.

Oppiainekohtaiset eriyttämiset esim vieraissa kielissä annetaan kuuntelutekstit etukäteen, matematiikassa apuvälineistö ratkaisuihin mukaan kuten murtokakut jne.

Joustavat opetusjärjestelyt ovat myös osa eriyttämistä.

Arvioinnin eriyttämisestä muutamia esimerkkejä:

Joustavia koejärjestelyitä ovat muun muassa seuraavat:

• kokeen suullinen täydentäminen

• koekysymysten lukeminen ääneen

• lisäaika kokeissa

• ennakkoon annetut kysymykset

Lisää jokaiseen eriyttämisen osa-alueeseen vinkkejä ja muutoinkin eriyttämisestä lisää löytyy kirjastani ”Laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa.”

                               

Kirjaani LAAJA-ALAINEN ERITYISOPETUS YLÄKOULUSSA saa edelleen kauttani ALE-HINTAAN postituskulujen kera  33 euroa linkistä 

https://www.ps-kustannus.fi/tuotteet/691161947.html  

PS-kustannus lähettää kirjan ja laskun sinulle välittäessäni tietosi. 

Kirja on tehty käsikirjan malliin ja toteutettu ajatuksena tukea erityisopettajien arkea eri hetkinä ja vuosikellon aikoina. Sekä avaamaan muille erityisopettajan kanssa yhteistyötä tekeville opettajille, koulumaailmassa töitä tekeville ja rehtoreille laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvaa sekä antaen mysö konkreettisia keinoja  opetukseen.

SE SOVELTUU ALAKOULUSTA TOISELLE ASTEELLE IDEOINEEN.