Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen etäopetuksessa erityisopettajan työssä
Oppimisen
ja koulunkäynnin tukeminen etäopetuksessa ELA:n työssä
Oletteko laaja-alaiset huomanneet,
miten tärkeä rooli meillä on tukea tuen tarpeessa olevia oppilaita kokonaisvaltaisemmin
kuin koskaan? Saati, miten uusia tuen tarpeisia tässä tilanteessa on noussut
esiin yllättävistäkin oppilaista? Miten paljon konsultointiamme nyt tarvitaan? Kaksi
ensimmäistä etäopetusviikkoa tuntuivat olevan melkoista kaaosta ja mielessä
häilyi olo, tuleeko tästä mitään. Nyt, kun etäopetusta on jo takana 3,5 viikkoa
ja pieni pääsiäislomakin takana, voi vähän huokaista. Siis vähän. Tämä tuntuu alkaa
toimivan. Tosin vielä on tehtävää ja työaika venyy ja paukkuu.
Tein kyselyn yleisestä tuesta
erityiseen tuen oppilaille ja suurin tuen tarve nousi odotetusti oman toiminnan ohjauksen tukemisessa
esiin. Miten aloittaa tehtävät? Mitä tehtäviä pitää tehdä? Milloin tehdä ne? Tehtävät
kasaantuu ja niitä on jo kuin iso vuori edessä jne. Yleensä suunnitelmallinen
toiminta on useille vielä tämän ikäisille luonnollisestikin haastavaa ja oppilaat
tarvitsevat siihen meidän erityisopettajien apua. Ainekohtainen tuki tulee
pääsääntöisesti opettajilta, joten siinä olen ollut yhdessä opettajien kanssa
suunnitellessa vain poikkeuksellisesti opettamassa yksittäisiä, lyhyitä hetkiä. Lisäksi olen ollut mukana Teams-tunneilla ns
samanaikaisopettajana. Enemmänkin apuani on tarvittu oman toiminnan ohjauksen
tuen lisäksi, tehtävien rajaamisessa ja keskusteluissa, että tämän on ihan
oikeaa koulunkäyntiä. 😊 Kaiken kaikkiaan kaiken rajaaminen ja tukeminen lienee alakoulussa helpompaa, koska yksi opettaja pääsääntöisesti ohjaa luokkaa. Yläkoulussa haastaa suuri opettajien määrää ja erilaisten toimintatapojen vaihtelevuus, vaikka niitä yritettäisiinkin yhtenäistää.
Yhteistyö
korostuu entisestään
Omat etätyöviikkoni ovat täyttyneet
oppilaille, vanhemmille ja opettajille kännykällä soitellen ja soittoihin
vastaillen. Etäopetus on toiminut sekä puhelimen, teamsin että wilman ja myös sähköpostin kautta. Konsultointi
opettajille on noussut erittäin tärkeäksi ja toivon, että sama tapahtuu
muuallakin. Opettajat ovat pitäneet minuun erittäin aktiivisesti yhteyttä heti,
kun huomaavat jollakin oppilaalla haasteita. Näissä tilanteissa olemme yhdessä
sopineet työnjaon, miten toimimme ja kuka tekee mitä. Yhteistyö on ihan
äärimmäisen tärkeää. Huoltajat ovat myös olleet onneksi aktiivisia huomatessaan
haasteita lapsensa itsenäisessä opiskelussa. Kaiken kaikkiaan yhteistyön merkitys on todella korostunut joka suuntaan
oppilaisiin, koteihin ja opettajiin sekä oppilashuoltoväkeen aina tarvittaessa.
Kenellekään tämä tilanne ei ole helppoa eikä tule taatusti olemaan. Ei kotona
eikä koulussa, mutta yhteistyössä päästään aina parempaan ratkaisuun. Ja
onneksi tämä on vain väliaikaista. Ymmärrystä tarvitaan puolin ja toisin.
Jokainen tekee varmasti parhaansa niin kotona kuin koulussakin, jossei ylitäkin jo sitä. Eniten oppilaat tarvitsevat kannustusta niin meiltä opettajilta kuin kotoakin. Satsataan siihen!
Oppimateriaalit, äänikirjat
ja struktuurit
Koska olen jo pitkään työskennelläni kiinnittänyt
huomiota myös oppimateriaalien, monisteiden, kokeiden yms strukturointiin ja
selkeyteen sekä selkokielisyyteen yleisopetuksessa, en usko, että opettajille
tuli yllätyksenä, että muokkaan ja lyhennän joitakin tehtävänantoja tuettaville.
Vähemmän on enemmän! Se on tehtäväni muutenkin, joka taas helpottaa tuettavia
ja mallintaa selkokielistämistä myös opettajille. Olen yhteydessä opettajiin
myös rajatessani materiaalia oppilaille ja muuttaessani vähän päivämääriä, kun
huomaan ongelmallisen tilanteen. Tärkeintä on, etteivät ne kuormita oppilaita
liikaa. Etäopetus tilanteena poikkeaa arjen tunneista. Ensinnäkin, jos jostakin
aineesta ei ole Teams/live-tuntia, oppilas joutuu selvittämään ja opettelemaan
asian itsekseen. Se on erityisesti tuettaville tai eri kieliryhmiin kuuluville todella
haasteellista ja erittäin aikaa vievää. Ei voi siis olettaa, että etäopetuksessa
tehtävien määrä vastaa tunnilla tehtäviä tehtäviä. Lisäksi eriyttämistä ei voi
unohtaa edes etäopetuksessa. Tätä viestiä vien opettajille oppilaskohtaisesti
päivittäin. Liian suuri opiskelumäärä
tai liian vaikea opiskeltava asia tappaa takuuvarmasti koulumotivaation,
turhauttaa ja uuvuttaa oppilaat.
Äänikirjatunnukset on nyt todella
tuntuneet menevän kaupaksi niillekin, jotka eivät sitä ennen etäopetusta
halunneet. Celiaa on tarvittu sekä Arttua ja Otsoa. Ne ovatkin olleet todella
hyvä lisä oppimiseen. Näiden tukena olen harjoitellut lukustrategioita
kertauksena eri kanavien kautta. Tuntuu kerrankin siltä, että näitä ihan
oikeasti kuunnellaan niidenkin oppilaiden kohdalla, jotka eivät aiemmin
innostuneet. Minulla oli suuri ilo päästä apuvälinekeskus Dateron kanssa
yhteistyöhön, jossa on harjoiteltu äänikirjojen käyttöä ja niitä hyödyntäen mm lukutrategioita.
Nyt siitä on hyötyä. Kiitos Datero ja Marja-Sisko!
Jokaisen
opettajan tehtävä on tukea
Jokaisen opettajan tehtävä on siis edelleen tukea
jokaista oppilasta etäopetuksessakin niin eriyttäen kuin antaen tukiopetusta.
Näistä on ohjeet OPH:n sivuilla
https://www.oph.fi/fi/perusopetuksen-oppimisen-tuen-jarjestaminen-poikkeusoloissa-1442020-alkaen?fbclid=IwAR29uCsGTrNeUlQJXZ-tO4tfMtDuKAnBX84L0cxQJRwiSkrmWd8fSgArMT4
https://www.oph.fi/fi/perusopetuksen-oppimisen-tuen-jarjestaminen-poikkeusoloissa-1442020-alkaen?fbclid=IwAR29uCsGTrNeUlQJXZ-tO4tfMtDuKAnBX84L0cxQJRwiSkrmWd8fSgArMT4
Itse pääsin mukaan kirjoittamaan osuutta laaja-alaisen
erityisopettajan/osa-aikaisen työn kuvauksesta ja olen todennut sen käytännössä
ihan toimivaksi. Vielä aion kokeilla tuota päivystysaikaa eli ajankohdan,
jolloin vanhemmat ja oppilaat tietävät minun takuuvarmasti olevan
tavoitettavissa enkä ole teams-tunnilla samanaikaisopettajana tai mielellään
edes missään etä-palaverissa ja jos olen, lupaudun silti vastaamaan.
Kannustan teitä erityisopettajia pitämään itse aktiivisesti
yhteyttä yleisestä tuesta erityiseen tuen oppilaisiin, jos vähänkin on epäilystä pienenstäkin tuen tarpeesta tai ainakin kysyä, miten sujuu yleisen tuen oppilaalta, jolla epäilee esim oman
toiminnan ohjausta tai lukivaikeutta. Jos jostakin opettajasta ei kuulu mitään,
tee sama homma ja kilauta kollegalle kysyen miten sujuu oppilaiden kanssa. Onko
huolta? Ja etunenässä yhteydenpito koteihin on äärimmäisen tärkeää.
Tulevaisuus?
Mitä tästä jää laaja-alaisille erityisopettajille käteen?
Se on mielenkiintoista nähdä. Lisääntyykö kouluissa kokonaisvaltaisempi tuki,
jossa erityisopettajat voivat tukea oppilasta yhä enemmän myös muita opettajia
konsultoiden ja auttaen oppilasta oppimisstrategioissa yms, jotta oppilas pärjää
paremmin omassa ryhmässään oppitunneilla?
Tässä tilanteessa ainakin itse olen iloinen, että teen lukitestit ja tuet
tunneille, koetilanteisiin ja suunnittelen, miten itse autan oppimis- ja
muististrategioiden tai matikkastrategioiden kehittämisessä oppilaiden tueksi oppitunneilla
ja itsenäiseen työskentelyyn. Se on helpottanut paljon työskentelyäni oppilaiden
kanssa aiemminkin ja olen jo ennalta aavistellut, kenellä yleisessä tuessa
tulee haasteita ja olen päässyt ripeämmin toimiin heidänkin kanssaan. Itselläni korostuu enemmän
se, että oppilas todella pärjää yleisopetuksessa omassa ryhmässään, kunhan erityisopettaja
on haastavissa kohdissa/asioissa samanaikaisopettajana, tekee kohdennettua
lukituki-työtä ja matikka-tukea strategioissa selvitellen haasteiden taustat ja
opettaja on tiiviissä yhteistyössä kanssani. Ne haasteet kun ovat usein moninaiset
eivätkä katoa vain sillä, että aletaan ainekohtaisesti käymään
erityisopettajalla pois tietyiltä tunneilta. Tärkeää on suunnitelmallisuus ja yhteistyö
koulun sisällä.
Haasteet?
Kyllähän tässä etäopetuksessa haasteita riittää. Miten
saada oppilas kiinni? Vanhemmat kiinni? Miten saada oppilas hereille? Teams/live-tunneille?
Noudattamaan yhdessä sovittuja tavoitteita ja tuntitehtävien tekoa? Näitä ratkomme
yhteistyössä huoltajien, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön ja
ulkopuolistenkin kanssa tarvittaessa.
Tsemppiä kaikille etäopetukseen!
https://www.ps-kustannus.fi/tuotteet/691161947.html
Kommentit
Lähetä kommentti