Oppilaan kohtaaminen on välittämistä

 

Oppilaan kohtaaminen on välittämistä



Miksi me olemme opettajia? Olemme kaikki opettajia, koska haluamme tukea ja auttaa oppilaita kehittymään, oppimaan ja kasvamaan omalla polullaan. Tätä työtä ei jaksa tehdä, jos ei välitä oppilaista. Teemme siinä yhteistyötä vanhempien kanssa ja tarvittaessa muiden kuten oppilashuoltoväen kanssa. Oppilas tarvitsee meitä varsinkin, kun hänellä on haasteita koulunkäynnissä ja tai oppimisessa. Ennen vanhaan opettajat olivat vain opettamassa oppiainetta ja siinäpä ne tärkeimmät olivatkin. Jos oppilas tuli myöhässä saatettiin vaatia selitystä myöhästymiselle koko luokan kuulleen tai rangaista ilman kaksin keskustelua. Mistäpä sitä tietää oliko Kallella edes ruokaa aamulla kaapissa tai kukaan kotona herättämässä? Aika karua tulla kouluun, jos on muutenkin vaikeaa ja tilannetta hankaloitetaan koulussa. Mukavampi tulla kouluun, jos vastassa olevan opettaja sanoo ”Kiva, kun tulit” ja jos tarvetta on asiasta keskustella, se tehdään kaksin myöhemmin. Nykyään vaaditaan taitoa kohtaamiselle. Itse en osaisi edes kuvitella työtäni siten, etten kannustaisi ja antaisi positiivista palautetta oppilaille. Mitä vaikeampaa oppilaalla on, sitä enemmän hän meidän kannustustamme tarvitsee. Eihän unohdeta sitä. 😊 Ikävän rangaistuspuhuttelukulttuurin aika lienee ohi eikä se ole kovin tehokaskaan käytäntö, koska olisi jo toiminut, mutta tiedämme sen vain lisäävän huonoa käytöstä. Tuetaan siis myönteisillä asioilla myönteistä käytöstä eli toimitaankin päinvastoin.

 

Opehuone

 

                                       Kuva Kvikant, Kokkola


Opettajahuoneissakin vallitsee nykyään ratkaisukeskeinen oppilaiden ja luokkien tilanteisiin ratkaisuja hakeva työote. Oppilaita arvostava ja entistä parempia ratkaisuja hakeva keskustelu opettajien välillä ja opettajainhuoneissa vie parhaiten oppilaan ja luokkien kehitystä parempaan suuntaan. Negatiivinen ongelmissa rypevä keskustelu ei auta ketään ja väsyttää itse opettajaa ja kollegoita. Paras tapa ohjata oppilaan negatiivista käytöstä myönteiseen suuntaan on antaa positiivista palautetta pienestäkin onnistumisesta, samoin koko luokkaa.

 

Erityisopettajan taitolaji

 

Yksi erityisopettajiin liittyvä tärkeä ominaisuus on aina ollut oppilaiden kohtaamisen taito ja vuorovaikutus heidän kanssaan. On suuri merkitys sillä, miten palautteen annamme ja oppilaan kohtaamme. Tätä on saatu levitettyä nyt positiivisen pedagogiikan voimin kaikkiin kouluihin. Positiivinen pedagogiikka ei tarkoita rajattomuutta ja sitä, ettei olisi sääntöjä. Päinvastoin oppilaat tarvitsevat myös struktuureja, koska pelkkä myönteisyys harvoin riittää. Turvallisuutta tuodaan oppilaille ja luokille myös struktuurien avulla. Se ei taas tarkoita negatiivista kuria. Pian julkaistavassa kirjassani Laaja-alaisen erityisopetuksen käsikirja lisää struktuureista ja struktuurilistoista.

Opetellaan, jos ei osata

Kohtaamisen taitoa voi oppia, ja sitä voidaan opettaa myös oppilaille. Sillä tuetaan luokan työrauhaa, oppimista ja motivaatiota. Oppilaat aistivat nopeasti aikuisten antaman epäaidon palautteen. Sillä, miten palautteen antaa ja miten oppilaan kohtaa, on suuri merkitys. Oppilaat ovat monta tuntia koulussa joka päivä, myös se haastava oppilas. Kuvittele, miten oppilaan hyvinvointiin ja oppimiseen vaikuttaa se, jos hänen niskaansa kuormataan pelkästään negatiivista palautetta. Jokainen oppilas tarvitsee arvostamista ja lämmintä kohtaamista, samoin kokonaiset luokat.

 


 

 Tähän pyritään, ettei oppilaan tarvitse pelätä. Kuvassa  oleva  runokirjan ovat tehneet valmistaman ja monikielisen joustavan perusopetuksen luokkien oppilaat Kiviniityn koulussa Kokkolassa  2020. Alla yksi runoista. 

 

Erilainen, ne sanoo että mä oon erilainen

Mutta ne sanoo, että kaikki on erilaisia,

mutta miksi ne sanoo sitä vaan mulle. 

 

Ne sanoo, että musta näkee että mä oon erilainen,

Mä puhun erilailla, mä kuulemma käyttäydyn eritavalla,

Mun hiukset on erilaiset, ne sanoo mä en kuulu joukkoon,

Mutta kukapa kuuluu tässä yhteiskunnassa? 

 

Ne sanoo että erilaisuus on rikkaus,

mutta silti repii meitä kahtia mielipiteillä.

Kaikki samanarvoisia.

Kaikilla sama mahdollisuus menestyä.

Mutta jos oot etniseltä taustaltaan ”muukalainen”,

sulle se on vaikeampaa.

Hassua eikö,

toi just kumos samanarvoisuuden.

 

Ne sanoo mä yliajattelen,

mutta miten mä voin yliajatella?

Jos mun pitää aina tehdä tuplasti töitä

ja aina todistaa, että mä oon samanarvonen

ja yhtä arvokas ku muut.

ja sen arvoinen, että mulle voi antaa mahdollisuuden.

Oi sitä se ennakkoluuloisuus tuo!

Kuulkaas…

 

Erilainen.

Ne sanoo, että mä oon erilainen.

Mä sanon, että mä oon ylpeesti erilainen.

 

-Hawa Sesay

 

Koronakoulu

                                                                                      

Koronakoulu ei ole raskas meille opettajille pelkästään , vaan se on sitä myös oppilaille. Helpotetaan me opettajat heidän oloaan positiivisen palautteen ja kohtaamisen voimin.

Haastankin jokaisen opettajan joka päivä antamaan positiivista palautetta sille haastavimmallekin oppilaalle ihan pienestä jutusta. Usko pois, se kantaa hedelmää!

 

Mukavaa alkanutta lukukautta 2021!

Tiina 😊

Kirjoissani lisää erityisopettajan työstä ja pedagogisesta tuesta. Alla linkit vip-hintoihin. 

”Laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa" https://www.ps-kustannus-fi/tuotteet/691161947
l


"Laaja-alaisen erityisopetuksen käsikirja"  https://www.ps-kustannus.fi/6911 ,
Joka julkaistaan alkuvuodesta 2021.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pedagoginen kirjoittaminen lyhyesti

Lukituen suunnittelu

Luokkiin viety tuki

Open ajatuksia riippumatolta

Lukivaikeus koulun arjessa